Tietoa näyttötutkinnoista – Aikuiskoulutus

Tietoa näyttötutkinnoista

Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa, jossa periaatteena on asiakaslähtöisyys. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Kaikki ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa näyttötutkintona.

Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa. Näyttötutkinnon suorittaja osallistuu usein valmistavaan koulutukseen, jonka avulla hankitaan tarvittavaa ammattitaitoa. Henkilö, jolla on jo riittävä ammattitaito voi suorittaa näyttötutkinnon tai sen osan osallistumatta koulutukseen.

Lue lisää:

Tietoa näyttötutkinnoista

Jatko-opintokelpoisuus
Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto, ammatti- tai erikoisammattitutkinto antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin.

Korkeakouluopinnot
Pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon.

Ammattikorkeakouluopinnot
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi se, joka on suorittanut ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon.

Tutkintojen perusteet
Jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon on laadittu tutkinnon perusteet, joissa on määritetty tutkinnon osissa vaadittava ammattitaito, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon perusteissa on määritetty myös, miten tutkinto muodostuu tutkinnon pakollisista ja valinnaisista osista.

Verkko-osoitteeseen opintopolku.fi on keskitetty suomalainen koulutustarjonta toiselta asteelta yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.
Verkko-osoitteesta eperusteet.opintopolku.fi löytyvät näyttötutkintojen perusteet sähköisessä muodossa.

Voimassa olevassa ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteessa (OKM:n asetus 443/2016) yhteensä 351 ammatillista tutkintoa, joista ammatillisia perustutkintoja on 52, ammattitutkintoja 177 ja erikoisammattitutkintoja 122. Ennen em. asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisia tutkintoja voidaan suorittaa 31. päivään elokuuta 2019. Voimassa olevat näyttötutkintojen perusteet löytyvät osoitteesta eperusteet.opintopolku.fi.

Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen (SORA-säädökset ja -määräykset)

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia ja asetusta muutettiin vuoden 2012 alusta opiskelijan oikeuksien ja velvollisuuksien osalta. Keskeiset muutokset koskevat opiskelijaksi ottamisen perusteita ja edellytyksiä, tiedon saantia, säännöksiä turvallisesta opiskeluympäristöstä, opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, huumausainetestauksesta, rikosrekisteriotteen esittämisestä sekä opiskelijan kurinpidosta ja kuulemisesta. Muutokset koskevat tietyin osin kaikkien koulutusalojen tutkintoja mm. huumausainetestausmahdollisuuden ja kurinpidollisten säännösten osalta.

Opetushallitus on antanut määräyksen (27/011/2015) opiskelijan terveydentilaa koskevista vaatimuksista ammatillisissa perustutkinnoissa. Lisäksi Opetushallitus on antanut määräyksen (28/011/2015) opiskelijan terveydentilaa koskevista vaatimuksista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa.

Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset tulee ottaa huomioon näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja henkilökohtaistamisen dokumentoinnissa. SORA-säädöksiä ja -määräyksiä ei sovelleta tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamiseen. SORA-säädösten ja -määräysten soveltaminen on huomioitava myös näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman (luku 4.7.1) kohdissa 7 ja 11 sekä henkilökohtaistamisen dokumentoinnissa.

Allaolevasta linkistä löytyy SORA-säädökset ja määräykset pdf:nä.

SORA-säädökset ja -määräykset

Henkilökohtaistaminen kolmessa vaiheessa

Näyttötutkintojärjestelmässä korostuu toiminnan yksilöllisyys. Tutkinnon, koulutuksen ja ohjauksen vastuuhenkilöt huolehtivat näyttötutkinnon ja siihen valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisen suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä tutkinnon suorittajan, työpaikan edustajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Jokaiselle tutkinnon suorittajalle laaditaan heti alussa henkilökohtaistamista koskeva asiakirja, jossa sovitaan tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen liittyvät asiat, esim. missä, milloin ja millä tavoin Sinä osoitat ammattitaitosi ja miten hankit tarvittavan osaamisen. Henkilökohtaistamista koskevaa asiakirjaa voidaan muuttaa yhteisestä sopimuksesta. On tärkeää, että osallistut tutkinnon suorittamista ja opiskelua koskeviin yhteisiin perehdyttämistilaisuuksiin samoin kuin henkilökohtaisesti sovittuihin tapaamisiin, neuvontaan ja ohjaukseen.

Henkilökohtaistamisasetukseen muutos 1.8.2016 lukien
Valtioneuvoston asetukseen ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta (794/2015) on 29.6.2016 annettu muutosasetus (575/2016), joka sisältää lähinnä teknisluonteisia tarkistuksia, jotka ovat välttämättömiä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttuessa 1.8.2016. Muutokset koskevat muun muassa henkilökohtaistamisessa selvitettävien henkilön aiemmin suorittamien tutkinnon osien ilmoittamista osaksi suoritettavaa tutkintoa sekä henkilön aiemmin suorittamia tutkintoja ja tutkinnon osia koskevaa osaamisen tunnustamista, josta 1.8.2016 lukien päätökset tekevät tutkintosuoritusten arvioijat.

Henkilökohtaistaminen hakeutumisvaiheessa
Koulutuskeskus Brahen toiminnassa henkilökohtaistaminen alkaa aikuisen ensimmäisestä yhteydenotosta ja jatkuu niin kauan, kun olet oppilaitoksen kirjoissa. Tutkinnon, koulutuksen ja ohjauksen vastuuhenkilöt perehdyttävät sinut paremmin henkilökohtaistamiseen. Jo ensimmäisen yhteydenoton yhteydessä hakijaa tiedotetaan tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista (SORA-lainsäädäntö). Valintasi jälkeen sinulle laaditaan henkilökohtaistamista koskeva asiakirja. Tutkinnon, koulutuksen ja ohjauksen vastuuhenkilöt huolehtivat siitä, että saat tarvitsemaasi ohjausta tutkinnon suorittamisessa ja tarvitsemasi ammattitaidon hankkimisessa. Osallistumalla sinulle tarjottaviin oppimiseesi liittyviin selvityksiin ja infotilaisuuksiin, varmistat sen, että saat tarvitsemasi ohjauksen ja tuen opiskelusi ja tutkinnon suorittamisen aikana. Myös oma osallistumisesi näyttötutkintosi ja oppimisesi suunnitteluun on erittäin tärkeää sinulle parhaan tuloksen aikaansaamiseksi. Lähtökohtana on se, että aikaisemmin hankkimasi alan osaaminen tunnistaa ja arvioi arvioijaryhmä. Mikäli sinulla ei ole osaamista osoittavia tarvittavia asiakirjoja, mutta osaamisesi on tutkinnon perusteissa kirjattujen ammattitaitovaatimusten määrittelemällä tasolla ja vastaa siis tämän päivän työelämän vaatimuksia, sinut voidaan ohjata suoraan tutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Mikäli osaamisesi ei ole riittävällä tasolla, sinut ohjataan niiltä osin valmistavaan koulutukseen tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen.

Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnon suorittamisessa
Näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen tarkoittaa sinulle soveltuvien ja perusteltujen tutkintosuoritusten suunnittelua ja toteutusta. Tutkintosuoritus tarkoittaa tutkinnon suorittajan tutkintotilaisuudessa antamaa osoitusta tutkinnon perusteissa vaadittavasta ammattitaidosta, jonka arvioivat työelämän ja koulutuksen asiantuntijat. Näyttötutkinnot suoritetaan pääasiassa työpaikoilla, aidoissa työtehtävissä. Tutkintosuoritukset koostuvat kunkin ammattialan tehtäväkokonaisuuksista ja niiden vaatimustaso pohjautuu tutkinnon perusteisiin. Koulutuskeskus Brahessa  noudatetaan henkilökohtaistetussa tutkinnon suorittamisessa aina tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon osoittamistapoja. Tutkintotilaisuuksien aikataulut ja käytännön järjestelyt suunnitellaan mahdollisimman hyvin sinun ja työpaikan tilanteeseen soveltuviksi. Tutkinnon suorittajana pääset suunnittelemaan tutkintotilaisuuden kokonaisuutta ja aikataulua yhdessä tutkinnon vastuuhenkilön kanssa. Monesti tutkintosuoritukset on hajautettu valmistavan koulutuksen varrelle siten, että niitä suoritetaan valmistavan koulutuksen edistyessä tutkinnon osa kerrallaan.

Henkilökohtaistaminen tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa
Tarvitsemasi ammattitaidon hankkiminen tarkoittaa sinun osaamisesi täydentämistä niiltä osin, kuin tavoitteena oleva osaaminen tai ammattitaito on vielä vajaa. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen tarkoittaa sellaisten joustavien opiskelujärjestelyjen sekä oppimismahdollisuuksien suunnittelua ja toteutusta sekä oppimisympäristöjen valintaa, joissa otetaan huomioon sinun elämän- ja työtilanteesi, aikaisemmin hankittu osaamisesi sekä todetut oppimistarpeet ja oppimisvalmiudet. Tarvittavan ammattitaidon henkilökohtaistamisessa huomioidaan SORA-lainsäädännön vaatimukset. Tarvitsemasi ammattitaidon hankkimiseen henkilökohtaistamisessa käytetään ohjauksen, neuvonnan ja opetuksen menetelmiä ja erilaisia tukitoimia.

Lisätietoja henkilökohtaistamisesta löytyy allaolevasta linkistä

Henkilokohtaistamisen

Tutkinnot

Ammatilliset perustutkinnot
Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen ja alalle työllistymisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ammatilliset perustutkinnot voi suorittaa joko näyttötutkintona tai ammatillisena peruskoulutuksena. Suoritustavasta riippumatta tutkinnot vastaavat toisiaan.

Kaikkien ammatillisten perustutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä eli kolme vuotta. Näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittamiseen tarvittava aika on yleensä huomattavasti lyhyempi, koska aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Ammatilliset perustutkinnot arvioidaan arviointiasteikolla 1 – 3 (1 tyydyttävä, 2 hyvä ja 3 kiitettävä).

Ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot
Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinto suoritetaan aina näyttötutkintona, jossa ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Nämä tutkinnot arvioidaan asteikolla hyväksytty tai hylätty.

Tutkintojen perusteet
Valtakunnalliset tutkintojen perusteet löytyvät allaolevasta linkistä

https://eperusteet.opintopolku.fi

Tutkinnon suorittaminen

Henkilökohtaistaminen
Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjauksen, neuvonnan, opetuksen ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen tehdään kolmessa vaiheessa seuraavasti:

Hakeutumisvaiheessa selvitetään

  • hakijan lähtötilanne, suoritettava tutkinto tai sen osa, koulutustarpeet ja -toiveet.  Lähtötilannetta kartoitettaessa voidaan käyttää apunawww.osaan.fi-sivustoa
  • hakijan aikaisemmin osoittama osaaminen
  • hakijan aikaisemmin saavuttama osaaminen ja ohjataan tarvittaessa suoraan tutkintotilaisuuteen
  • ohjauksen ja tukitoimien tarve

Tutkinnon suoritusvaiheessa

  • päätetään aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta
  • suunnitellaan tutkinnon suorittajan kanssa tutkintosuoritusten järjestelyt
  • neuvotaan ja ohjataan tutkinnon suorittajaa tutkintosuoritusten suunnittelussa
  • otetaan huomioon tutkinnon suorittajan erityistarpeet

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheessa

  • tarjotaan opiskelijalle parhaiten soveltuvia koulutusmuotoja, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja -järjestelyjä
  • ohjataan opiskelijaa joustavien henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa
  • neuvotaan ja ohjataan opiskelijaa myös muiden asiantuntijoiden tarjoamiin tukipalveluihin

Tarkempi kuvaus henkilökohtaistamisesta löytyy  allaolevasta linkistä

Henkilökohtaistaminen kolmessa vaiheessa

Ammattitaidon osoittaminen
Näyttötutkinnot suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti työelämän aidoissa tuotanto- ja palvelutilanteissa eli tutkintotilaisuuksissa. Tutkinto suoritetaan yleensä tutkinnon osa kerrallaan. Tutkintosuoritus voi olla tiettynä ajankohtana tapahtuva tai prosessinomainen, pidemmälle aikavälille ajoittuva suoritus.

Ammattitaidon arviointi
Näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti. Näyttötutkinnon perusteet ovat Opetushallituksen määräys. Tutkintotoimikunta ja tutkinnon järjestäjä eivät voi jättää noudattamatta tutkinnon perusteita tai poiketa niistä.

Tutkinnon suorittajan osaamista tutkintotilaisuudessa arvioivat tehtäväänsä perehdytetyt, tutkintotoimikunnan hyväksymät arvioijat. Ammatillisissa perustutkinnoissa hyväksytyt tutkintosuoritukset arvioidaan asteikolla tyydyttävä 1, hyvä 2 ja kiitettävä 3. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa tutkintosuoritus arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittajan osaamista arvioivat henkilöt edustavat kolmikantaisesti työnantajia, työntekijöitä ja opetusalaa sekä tarvittaessa itsenäisiä ammatinharjoittajia.Arvioija voi edustaa vain yhtä kolmikannan osapuolta, joka on henkilön pääasiallisen työtehtävän mukainen. 

Osaamisen arvioinnin oikaisu näyttötutkinnoissa
Arvioijien 1.8.2016 tai sen jälkeen tekemiin tutkintosuoritusten arviointipäätöksiin ja osaamisen tunnustamista koskeviin päätöksiin haetaan ensivaiheessa oikaisua päätöksen tehneiltä arvioijilta. Oikaisupyyntöön annettuun arvioijien päätökseen voi hakea oikaisua tutkintotoimikunnalta. Näyttötutkinnon järjestäjän tulee selvittää tutkinnon suorittajalle oikaisumenettely ennen tutkintotilaisuutta. Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada kopiot omista tutkintoon liittyvistä kirjallisista dokumenteista sekä arviointia suoritettaessa käytetyistä tai asiaa ratkaistaessa käytettävistä muista asiakirjoista (esimerkiksi näyttötutkinnon järjestäjän tutkintotoimikunnalle laatima erillinen selvitys).

Lisätietoja arvioinnista
Lisätietoa näyttötutkintojen arvioinnista saa oph:n julkaisemasta arvioinnin oppaasta. Opas löytyy allaolevasta linkistä.

Arvioinnin opas

Opiskelijamaksut
Omaehtoisessa koulutuksessa, joka valmistaa ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin sekä muussa koulutuksessa voidaan opiskelijalta periä kohtuullisia maksuja. Samoin ammatti- ja erikoisammattitutkintoon ilman valmistavaa koulutusta osallistuvalta voidaan periä kohtuullinen maksu tutkinnon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Ammatillinen perustutkinto on tutkinnon suorittajalle maksuton tutkintomaksua lukuun ottamatta.

Erillinen tutkintomaksu perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa on 58 euroa 1.3.2011 alkaen..

Ammatilliseen aikuiskoulutukseen haetaan ottamalla yhteyttä suoraan oppilaitokseen, TE-toimistoihin tai oppisopimustoimijoihin. Koulutuksenjärjestäjät päättävät itsenäisesti hakuajoista, jotka vaihtelevat paljon. Joihinkin koulutuksiin voi hakea pitkin vuotta. Varmimmin tiedon hakuajoista saa suoraan oppilaitoksista.

Näyttötutkintoon valmistava koulutus
Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen hakeutumiselle ei ole asetettu ennakkoehtoja. Tutkinnon suorittajat osallistuvat usein valmistavaan koulutukseen hankkiakseen tarvittavaa ammattitaitoa. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle järjestetään osana koulutusta mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa siten näyttötutkinto.

Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa noudatetaan henkilökohtaistamisen periaatetta:

  • tarjotaan opiskelijalle parhaiten soveltuvia koulutusmuotoja, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja -järjestelyjä
  • ohjataan opiskelijaa joustavien henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa
  • neuvotaan ja ohjataan opiskelijaa myös muiden asiantuntijoiden tarjoamiin tukipalveluihin.

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä päättää koulutuksen järjestäjä tutkintojen perusteiden mukaisesti.

Näyttötutkintoon valmistava koulutus

Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen hakeutumiselle ei ole asetettu ennakkoehtoja. Tutkinnon suorittajat osallistuvat usein valmistavaan koulutukseen hankkiakseen tarvittavaa ammattitaitoa. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle järjestetään osana koulutusta mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa siten näyttötutkinto.

Perustutkinnot

  • Kiinteistöpalvelujen perustutkinto
  • Kone- ja metallialan perustutkinto
  • Pintakäsittelyalan perustutkinto
  • Rakennusalan perustutkinto

Erikoisammattitutkinnot

  • Koneistajamestarin erikoisammattitutkinto
  • Levytyömestarin erikoisammattitutkinto
  • Talonrakennusalan erikoisammattitutkinto

Raahen koulutuskuntayhtymän näyttötutkintovalikoima

Ammattitutkinnot

  • Hitsaajan ammattitutkinto
  • Kiinteistöpalvelujen ammattitutkinto
  • Koneistajan ammattitutkinto
  • Laitoshuoltajan ammattitutkinto
  • Lattianpäällystäjän ammattitutkinto
  • Levytekniikan ammattitutkinto
  • Maalarin ammattitutkinto
  • Perhepäivähoitajan ammattitutkinto
  • Talonrakennusalan ammattitutkinto
  • Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto
  • Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto
  • Viljelijän ammattitutkinto
  • Ympäristöhuollon ammattitutkinto
  • Yrittäjän ammattitutkinto

Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa noudatetaan henkilökohtaistamisen periaatetta:

  • tarjotaan opiskelijalle parhaiten soveltuvia koulutusmuotoja, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja -järjestelyjä
  • ohjataan opiskelijaa joustavien henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa
  • neuvotaan ja ohjataan opiskelijaa myös muiden asiantuntijoiden tarjoamiin tukipalveluihin.

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä päättää koulutuksen järjestäjä tutkintojen perusteiden mukaisesti.